Työajanseuranta

Tyoajanseuranta.fi

 

▪ Automaattinen
työajanseuranta

 

▪ Työajanseuranta-
järjestelmät

 

▪ Tunnistusmenetelmät

 

▪ Esimerkkitapaus

Tyovaiheenseuranta.fi

 

▪ Esimerkkitapaus

Tuntipankki.fi

 

▪ Esimerkkitapaus

Työajanseurannan

  yhdistäminen
kulunvalvontaan

Sanasto

www.tamtronsolution.fi

Tunnistusmenetelmät

Työajanseurannassa tunnistetta tarvitaan tapahtumien leimaamiseen. Jos työajanseurantaan on yhdistetty kulunvalvonta, tunnistetta käytetään myös yrityksen tiloissa liikkumiseen (jokaisella ovella lukija, joka ohjaa oven sähkölukkoa). Tarjolla olevia tunnisteita on hyvin monenlaisia. Useimmin käytetty tunniste on ns. avaimenperätunniste tai luottokortin kokoinen ID-kortti, johon voidaan painaa esimerkiksi käyttäjän kuva ja nimi, joten se toimii myös henkilökorttina. Muita tunnistevaihtoehtoja ovat esimerkiksi rannekemallinen tai korttikotelo. Tunnisteet on merkitty yhdeksännumeroisella numerosarjalla jo valmistusvaiheessa ja tämä numerosarja syötetään työajanseuranta- tai kulunvalvontajärjestelmän ohjelmistoon tunnisteen haltijan henkilötietoihin. Uusia käyttäjien lisääminen järjestelmään ja esimerkiksi kadonneiden tunnisteiden poistaminen järjestelmästä on hyvin yksinkertaista, joten tämän tyyppinen järjestelmä on sekä joustava että turvallinen.
 

Nykyiset tunnisteet perustuvat etälukutekniikkaan. Etälukija lukee tunnisteen muutaman sentin etäisyydeltä. Lukija itsessään ei sisällä kuluvia osia ja pyritään sijoittamaan siten, että se on suojattu ilkivallalta. Näitä ovat mm. passiiviset RFID -tekniikkaan perustuvat tunnisteet, jotka lukija tunnistaa ilman fyysistä näköyhteyttä tai kosketusta - jopa metrien etäisyydeltä. Kestävyytensä ansiosta tunnisteita voidaan käyttää vaativissakin olosuhteissa. Tunnisteissa ei ole pattereita tai muita kuluvia osia, joten ne ovat myös pitkäikäisiä. 9-numeroinen ID -numero mahdollistaa n. 4 miljardia eri tunnusta taaten erittäin korkean turvallisuustason.
 

Muita tunnistamismenetelmiä on esim. biometrinen tunnistaminen, joka tapahtuu joko passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivinen menetelmä hyödyntää kasvojen ja äänen tunnistamista. Aktiivisessa menetelmässä henkilö esim. asettaa sormen lukualustalle tai katsoo tiettyä pistettä tarvittavan ajan.